Rohea vuokaleipä vol 1

Vuokaleivän ensimmäinen versio valmistettiin eilen. Täytyy sanoa, että olisin odottanut leivältä hieman enemmän rustiikkia ja rousketta, mutta tällaisenaankin oikein maittava tuttavuus. Heti ensimmäisen maistiaspalasen jälkeen keksin noin kymmenen keinoa parantaa leivän makua ja koostumusta, mutta draivi kaatui paitsi alkavaan ja alati pahenevaan flunssaan, myös sellaiseen vähäpätöiseen seikkaan, että taloudestamme loppui hiiva. No, eipä meillä olisi ollut pakastepussejakaan, joten leipätalkoot siirtyvät jonnekin tulevaisuuteen.


Leipäohjeita selattuani totesin, että vuokaleipää voi hyvin lähteä jalostamaan perushiivaleipätaikinasta ja tällä kertaa kokeilin tällaista comboa. Tästä määrästä tulee siis kaksi vuokaleipää.

- n. 1 dl kermaa, 4 dl vettä
- pussi kuivahiivaa tai vastaava annos tuorekamaa
- pari ruokalusikallista sokeria, myös hunaja tai siirappi käy
- 1 tl suolaa
- n. 8 dl hiivaleipäjauhoja, 2 dl ruisjauhoja
- 100 g voita sulatettuna
- n. 1dl pellavansiemenrouhetta, n. 1 dl auringonkukansiemeniä
- voita, margariinia tai öljyä vuoan voiteluun

Tuttuun tapaan neste lämmitetään n. 40 asteiseksi, jona aikana kuivat aineet sekoitetaan keskenään. Neste ja jauhot vaivataan sekaisin ja lopuksi lisätään voi ja siemenet. Anna kohota puolisen tuntia. Puhkaise taikinasta vaivaamalla ilmakuplat ja painele puolet taikinasta voidellun vuoan pohjalle. Pintaan voi tehdä halutessaan kuvioita tai ripotella siemeniä tai juustoraastetta.

Vaihtoehtoja on kaksi. Anna kohota vuoassa puolisen tuntia tai laita samantien uuniin, 175 ° ja puolisen tuntia - kohonneelle leivälle paistoaika luonnollisesti sama.

Eroja leivissä ei havaittu, sillä runsassiemeninen ja ruisjauhoilla ryyditetty taikina kohoaa aina vähän huonommin, ja varsinkaan nyt kohottaminen ei tuntunut leipiin vaikuttavan. Ehkä pidempi kohotus voisi jo vaikuttaa, mutta näin kotitaloudessa ilman lämpökaappia se tuskin on tarpeen. Vaikka vuoka olisi teflonia, suosittelen sen voitelua, varsinkin jos omistaa vain yhden vuoan, kuten Sisko Makkara. Voitelin sekä margariinilla (Oivariini) että öljyllä enkä havainnut näissä mitään eroa. 

Maku oli hieman makea ja sain tästä heti limppuvisioita. Jo puolet ja puolet jauhosuhteen muutos tekisi varmasti osansa ja seuraavalla kerralla sokeri korvataan siirapilla. Kuivattuja karpaloitakin voisi leipään tiputella, miksei myös puolukoita... Pitänee tervehtyä nopeasti, jotta pääsee taas leipomaan!